Maailma ei ole minun
Mutta minä olen maailman
Ja maailmasta näkee minut
Näenkö todella?
Kaikkeuden,
vai onko se
vain kuva?
Merkki jostain ylemmästä
Platonin ideamaailmasta
Täydellisyydestä
Saavuttamattomuudesta
Jossa sielut uivat ilon meressä
Ja mikään ei muutu
Jossa kaikki on yhtä
Ja yksi on kaikkea
Voiko maailmasta nähdä ulos?
Voiko nähdä onko siellä mitään?
Onko siellä elämää
ja onko siellä paremmin?
Onko vika mielessäni
Joka ei päästä minua
Lentämään vapaana murheista
Uimaan siellä missä ei ajatella
Pitääkö mieli vapauttaa
Tiedon tuskasta
Maailman kahleista
Vai onko näin parempi?
Mieleni lukee yhä maailmaa
Eikä maailma ole minun
Mutta en ehkä olekaan maailman
Ja maailmasta näkee ulos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti